Lapset ja nuoret

Lapset ja nuoret sekä heidän hyvinvointinsa ja tulevaisuutensa eteen työskenteleminen oli minulle suurin yksittäinen syy ilmastoahdistuksen ohella miksi olen lähtenyt käytännön tason politiikkaan mukaan. Prioriteetit eivät ole muuttuneet.

Seuraavien sukupolvien tulevaisuuden turvaaminen ilmastonmuutosta, eriarvoisuutta sekä köyhyyttä torjumalla tulee olla tästä eteenpäin kaikkien päättävien tahojen yhteinen tehtävä. Tämän on oltava kaiken tekemisen ja kaiken päätöksenteon tärkein tavoite.

Mikäli tähän sitoudumme, voimme saada isoja, kestäviä muutoksia aikaan lyhyessäkin ajassa. Mikäli emme, tai emme tee riittävästi riittävän nopeasti, laskun tulevat maksamaan seuraavat sukupolvet, ja se lasku tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin jos aloitamme tarvittavien muutosten tekemisen nyt.

Ilmasto

Hiilestä kohti maalämpöä, tuulta ja aurinkoa, joita ydinvoima tukee. Turpeesta kohti soiden ennallistamista. Avohakkuista kohti metsänistutuksia. Polttomoottoreista kohti sähköä ja biokaasua. Asfaltista kohti raiteita. Haittaveroja enemmän, ansiotuloveroja vähemmän.

Maanviljelyn päästöhaasteet ja ratkaisut:

  1. Turvemaiden pellonraivauskielto
  2. Eläintilojen biokaasu- ja lannoitetuotannon tukeminen, ei lannan suoralevitystä pelloille
  3. Vähennetään lihansyöntiä
  4. Uusia viljelykasveja
  5. Jatkuva viherpeite pelloille sitomaan hiilidioksidia.

Ilmastoystävällinen Suomi on myös työllistävä Suomi. Se vaatii paljon uutta osaamista, koulutusta ja jatkuvaa oppimista. Samalla kun tartumme ilmastonmuutoksen haasteeseen, uudistamme yhteiskuntamme kestäväksi tavalla, joka on oikeudenmukainen ja työllistävä, ja säilyttää kaiken sen hyvän, jota olemme hyvinvointivaltiolla saaneet aikaan.

Ympäristö

Ympäristö on kaupunkia, sen kestävää maankäyttöä, asumista ja liikkumista. Haluan olla rakentamassa ympäristön ja ilmaston kannalta kestäviä kasvukeskuksia, joissa tukeudutaan myös alati paranevaan ja sähköistettyyn julkiseen liikenteeseen.

Valtion verotulojen tasausjärjestelmä pitää rakentaa paremmaksi kasvukeskusten näkökulmasta. Suurien, kasvavien kaupunkien verotuloista napataan liian iso siivu tällä hetkellä valtion kassaan. Myös isot, kasvavat ympäristöt tarvitsevat rahaa kasvaakseen, kehittyäkseen ja turvatakseen palvelunsa.

Ympäristö on parempaa lähiluontoa, luonnonsuojelualueita, niiden lisäämistä ja rahoituksen turvaamista sekä luonnon monimuotoisuutta. Tarvitsemme kansallisen luonnonvarojen strategian. Metsä- ja biotalouden osalta tämä tarkoittaa lisää hiilinieluja eli metsää ja hiilidioksidia sitovia lähteitä kuten soita ja viherpeltoja.

Metsän jatkuva kasvatus kuntoon ja luovuttava turpeenpoltosta. Metsistä täytyy saada parempaa puutavaraa, ei pelkää sellu- ja kuitupuuta, jotta voimme tuottaa pidemmälle jalostettuja puutuotteita. Avohakkuut on kiellettävä kokonaan, ensin valtion mailla ja sitten myös muualla. Suunnan on oltava kohti jatkuvan kasvatuksen metsäpolitiikkaa.

Kaivosteollisuuteen tarvitsemme kaivoslakien päivityksen, louhintaveron sekä louhintaverotuottoihin pohjautuvan kansallisen kaivosrahaston. Kaivosrahasto toimisi samalla tavalla kuin Norjan öljyrahasto. Louhinnasta saatavien tulojen turvin voisimme esimerkiksi parantaa kansallista hyvinvointia sekä edesautettaa syrjäseutujen kestävää rakennemuutosta. Kaivoslakien päivitykseen täytyy kuulua myös se, että kaivostoiminta kielletään luonnonsuojelualueilla. Myös kunnille pitää antaa enemmän mahdollisuuksia kieltää haitallinen kaivostoiminta alueilla, missä siitä on merkittävää haittaa joko ympäristölle ja paikalliselle elinkeinonharjoittamiselle, esim. matkailulle. Ympäröivän luonnon tilaa pystyisimme kontrolloimaan kieltämällä avolouhokset.

Jyrkkä ei Jäämerenradalle. Sillä tuhottaisiin luonnonvarojen kestävä käyttö, Lapin herkkä luonto sekä saamelaisten paikalliskulttuuri. Saamelaisten osalta toteaisin vielä, että Suomi on kieltäytynyt ratifioimasta Ilo 169 -yleissopimusta, jonka tarkoitus on turvata alkuperäis- ja heimokansojen yhdenvertainen kohtelu. Tämä ratifiointi toivottavasti tehdään seuraavan hallituksen toimesta, jolloin alkuperäiskansojen oikeudetkin totetutuisivat jo tällaisten hankkeiden suunnitteluvaiheessa paremmin.

Kulttuuri

Aihepiiri, joka on hyvin lähellä omaa sydäntäni. Olen itse tehnyt musiikkia ammattimaisesti 25 vuotta ja pystynyt enemmän tai vähemmän jopa elättämään itseni sillä työllä 18 vuoden ajan. Tekijänoikeusrekisteristä löytyy noin 200 sävelteosta, joissa olen mukana säveltäjänä, sanoittajana tai sovittajana. Olen myös kasvanut näyttelijäperheessä.

Kulttuuri on menestyvän yhteiskunnan kivijalka. Se on sivistyksen, ymmärryksen, yhteisöllisyyden, kehityksen, rauhanomaisen yhteiselon ja elinvoimaisuuden tae. Taiteella voi olla myös merkittävämpi rooli ilmastonmuutoksessa kuin osaamme tällä hetkellä kuvitella. Se voi auttaa osoittamaan tilanteen vakavuuden tässä ja nyt.

Hyvä taide myös kertoo epäsuorasti sen, mitä ihmiset eivät uskalla kuulla suoraan, mutta haluavat.

LUOVAN ALAN TYÖNTEKIJÄT, ITSENSÄ TYÖLLISTÄJÄT JA PIENYRITTÄJÄT

Yhteiskuntaa ajetaan enenevässä määrin itsensä työllistämisen, freelance-työn ja osa-aikaisuuden suuntaan. Itselläni on tästä kokemusta jo 25 vuoden ajalta. Itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät ovat yhteiskunnassa monin tavoin hankalassa asemassa. Luovan alan työntekijät etenkin. Heidän asemansa niin sosiaalipoliittisesti kuin työvoimapoliittisesti on suorastaan katastrofaalisen huono. He ovat niin sosiaaliturva-, työttömyysturva- kuin eläkejärjestelmien väliinputoajia ja heitä on yhteiskunnassa koko ajan kasvava joukko. Kannatan työn tekemisen ja vastaanottamisen helpottamista sekä vastikkeetonta perustuloa, jonka turvin etenkin itsensä työllistävät saisivat tarvittavaa tukea työnsä tekemisen ja kehittämisen tueksi. Perustulo helpottaisi myös matalapalkka-alojen työvoimapulaa, koska vastikkeettomuus rohkaisisi tekemään lisätyötä lisäansioiden ja paremman elämänlaadun eteen. Tulojen ylittäessä tietyn ansiotason, työntekijä siirtyisi normaalin progressiivisen verotuksen piiriin. Meidän on parannettava luovan alan työntekijöiden mahdollisuuksia tehdä työtä.

Tulevaisuus

Minun tulevaisuuteni Suomi pitää sisällään joustavuutta ja yrittäjyyttä samassa paketissa, hyvää hoivaa, vastikkeetonta ja kannustavaa perustuloa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ilmastonmuutoksen haasteisiin vastattaessa ja Sote-uudistuksen, jossa tavoitteet vastaavat toteutusta.